Osallistuin CIMO:n tiedotustilaisuuteen Lapin yliopistolla to 31.10.2013. Referoin seuraavassa Mikko Nupposen, Nina Rekolan ja Sirkka Säikkälän (kaikki CIMO:sta) sekä Heidi Sulanderin (ylitarkastaja Opetus- ja kulttuuriministeriöstä) osuuksia:
Koulutuksen ja nuorison EU-ohjelmat uudistuvat 1.1.2014, nimikin on uusi: Erasmus+. Infossa käytiin läpi tulevan ohjelmakauden 2014 – 2020 tavoitteita ja muutoksia eri ohjelmissa, rahoituksessa ja hakuprosessissa. Tutut nimet Comenius, Erasmus, Grundtvig, Leonardo da Vinci jne. pysyvät edelleen käytössä. Uutena mukaan tulee liikunta/urheilusektori koulutuksen ja nuorisosektorin ohelle. Mitkä muutokset koskevat esim. Ivalon lukiota tulevia kansainvälisyysprojekteja suunniteltaessa?
Kaikkien tulevien hankkeiden haku tapahtuu organisaation kautta. Tällä halutaan varmistaa se, että koulun kansainvälisyystoiminta nivotaan isompaan kontekstiin, koulun kehittämissuunnitelmaan ja kunnan strategioihin. Hakemusten perustelujen tulee lähteä koulun tavoitteista ja olla mahdollisimman konkreettisia, niissä kuvataan koulun strategia ja kehittämistarpeet ja perustellaan, miten kansainvälinen liikkuvuus vastaa niihin. Miksi lukio hakee juuri näitä koulutuksia tai hankkeita ja mitä lisäarvoa kansainvälinen koulutus tuo? Sekä hakeminen että raportointi tapahtuvat sähköisesti. Kaikki organisaatiot hankkivat oman PIC–tunnuksen ennen hakua; näin varmistetaan se, että jokainen organisaatio voidaan identifioida tarkasti.
Key Action 1 (KA1) pitää sisällään yleissivistävän koulutuksen opetushenkilöstön liikkuvuuden. Job shadowing, opetusjakso toisessa maassa ja oma ammatillinen kehittyminen (täydennyskoulutus) muuttuvat osarahoitteisiksi, osa kuluista jää hakevan organisaation harteille. Tällä halutaan ohjata opettajat hyödyntämään enemmän Job shadowingia. Koulu voi laatia esim. kahden vuoden koulutussuunnitelman, jonka aikana useampi opettaja käy eri koulutuksissa, Job shadowingissä tai opetusjaksolla ulkomailla. Vuodessa on vain yksi hakuaika, joka tämän hetkisen tiedon mukaan päättyy 17.3.2014 keskipäivällä. Myönnettävä tuki muodostuu organisaatiotuesta (250 € / henkilö), kurssimaksutuesta (70€/päivä/henkilö), matkakulutuesta (vaihtelee riippuen matkan pituudesta) ja oleskelutuesta (selviää maakohtaisista taulukoista).
Yleissivistävän koulutuksen innovointia ja hyvien käytänteiden vaihtoa edistävä yhteistyö eli strategiset kumppanuushankkeet ja oppilasliikkuvuus sisältyvät Key Action 2:een (KA2). Hanke voi olla pienempi, muutaman oppilaitoksen/ohjelmamaan välinen yhteistyöhanke tai tavoitteiltaan suurempi koulutuksen kehittämishanke tai jotain näiden väliltä. Organisaatioita kannustetaan useaa alaa koskevien hankkeiden käynnistämiseen (esim. koulupudokkaat, joissa yleissivistävä koulutus, ammatillinen koulutus ja nuorisotoimi yhdessä kävisivät käsiksi haasteeseen). Tavoitteena on pitkäkestoiset tulokset, vaikuttavuus ja eurooppalainen lisäarvo:
- nostaa opetuksen ja oppimisen laatua,
- kasvattaa ammatillista osaamista ja opettajuutta,
- edistää innovaatioiden tuottamista,
- kehittää yhteistyötä, verkostointia, vertaisoppimista sekä
- kasvattaa oppilaiden, henkilöstön ja organisaatioiden tietotaitoa.
Kumppanuushankkeessa tulee olla 3 – 10 eri organisaatiota (poikkeuksena pitkäkestoinen oppilasliikkuvuus (2 – 12 kk) ja oppilasryhmävaihto kielihankkeissa, jotka tapahtuvat kahden koulun välillä sekä kahden alueen välinen alueellinen yhteistyö). Koordinaattori lähettää hakemuksen sähköisesti, ei siis eri maiden koulut jokainen erikseen. Haku päättyy nykyhetken tiedon mukaan keskipäivällä 30.4.2014. Rahoitus perustuu yksikkökustannuksiin ja tuki muodostuu seuraavista osista:
- hankkeen hallintoon 500 €/kk koordinaattorille,
- 250€/kk partnerille,
- hankekokousmatkat joko 575€ tai 760€ riippuen matkan pituudesta.
- Vuosikatto on 23 000€/ vuosi koko hankkeen hankekokouksiin.
Kumppanuushankkeiden tulevaisuudessa on tärkeää suunnitella hankkeet entistä tarkemmin ja monitasoisemmin. Niiden tulee liittyä organisaation ja koulutuksen järjestäjän kehittämistavoitteisiin ja kansainvälisyysstrategioihin. Hankkeen tulosten tulee olla avoimesti muidenkin saatavilla, niiden tehokas levitys korostuu. Hankkeiden kustannus-hyöty –suhteen tulee olla tasapainossa. CIMO arvioi suomalaiset hakemukset seuraavien kriteerien mukaan:
- relevance of the project 30 p.,
- quality of the project design and implementation 20 p.,
- quality of the project team and the cooperation arrangements 20 p.
- impact and dissemination 30 p. (maksimi 100 p.)
Suomi on ollut koulutusohjelmissa nettosaaja aiemmin. Erasmus+ -ohjelman budjetti on 14,3 mrd €, siinä on kasvua 43 prosenttia ohjelmakaudelle 2014 – 2020. Tavoitteena on mahdollistaa 4 miljoonaa liikkuvuutta. Inarin kunta on Lapin alueella selkeä valopilkku kansainvälisessä toiminnassa muutaman muun kunnan kanssa. Maakuntien aktiivisuudessa Lappi on viidenneksi aktiivisin. Ivalon lukio haluaa tarjota opiskelijoilleen mahdollisuuksia kansainvälistymiseen ja sitä kautta lisätä tasa-arvoa koulutuksessa. Tästä voi lukea lisää Kansainvälistymismahdollisuuksien tasa-arvo koulutuksessa –selvityksestä. Mainittiin myös, että kansainvälisyysosaajia ei tunnisteta mutta juuri heitä tarvitaan työelämän muuttuvassa maailmassa. Piilotettu osaaminen – selvitys valottaa tilannetta tarkemmin. Siinä sanotaan mm. näin: ” Kansainvälinen osaaminen ei ole vain kielitaitoa tai kulttuuriymmärrystä, vaan monia muitakin asioita – esimerkiksi kiinnostusta maailman moninaisiin kysymyksiin. Uteliaisuutta.”
Lisätietoja selvityksistä saat näistä linkeistä:
http://cimo.fi/palvelut/julkaisut/selvitykset/piilotettu_osaaminen
Ulla Keskitalo
ivalonlukio 