Ivalon lukio 50 vuotta

Ivalon lukio vietti 50-vuotisjuhlia tiistaina 3.9.2015. Alla Ivalon lukion rehtorin, Ulla Hynösen, juhlassa pitämä puhe.

juhlat 040

Arvoisat kutsuvieraat, hyvä juhlayleisö, Ivalon lukion opettajat, opiskelijat ja muu henkilökunta

Kun aloin valmistella tätä puhetta, kaivoin ensimmäisenä esille sen puheen, jonka pidin tässä samaisessa salissa yhdeksän vuotta sitten. Silloin juhlimme Ivalon lukion 40-vuotisjuhlia vuoden myöhässä. Myöhästyminen johtui siitä, että koulurakennus oli koko edellisen vuoden eli lukuvuoden 2005 – 2006 remontissa ja varsinaisen juhlavuoden aikana koulua pidettiin väliaikaistiloissa. Ennen remonttia monet epäilivät sitä, kuinka koulun pito sujuu seitsemässä eri tilassa. Remonttivuoden jälkeen yhtä moni totesi yllättyneenä, että hyvinhän se meni. Luova ongelmaratkaisu, uuden oppiminen ja sopeutuminen muuttuviin tilanteisiin olivat toimiva selviytymisstrategia evakkovuoden aikana.

Tässä puheenvuorossani en kuitenkaan aio keskittyä muistelemaan koulun historiaa, sillä kuulemme siitä enemmän myöhemmin tässä juhlassa. Sen sijaan haluaisin pohtia hieman lukion tätä päivää ja sekä kurkistaa vähän tulevaisuuteen.

Pienellä paikkakunnalla oman lukion merkitys on suuri. Harva nuori on vielä 16-vuotiaana valmis lähtemään opiskelemaan kauas kotipaikkakunnalta. Valkolakin lisäksi oman paikkakunnan lukio antaa nuorelle usein kaivattua lisämietintäaikaa ja samalla nuori ehtii kypsyä maailmalle lähtöön. Pienen lukion etuja on myös se, että opiskelijoilla on mahdollisuus yksilölliseen ohjaukseen. Vaikka usein kiire tuntuu painavan päälle, on meidän opettajilla kuitenkin enemmän aikaa opiskelijoille, kuin kaupunkien suurissa massalukioissa. Viime keväänä tiedotusvälineissä nostettiin voimakkaasti esiin pienten lukioiden vahvuudet: yksilöllinen opetus, yhteisöllisyys, huolehtiminen ja välittäminen. Näistä samoista asioista Ivalon lukio sai positiivista palautetta kevään ylioppilailta.

Miltä sitten lukion tulevaisuus näyttää? Mitä uusia haasteita on tulossa? Lähitulevaisuudessa muutoksia tuovat sähköiset ylioppilastutkinnon kokeet ja uudet opetussuunnitelmat. Syksystä 2016 alkaen ylioppilastutkinnon kokeet muuttuvat vaiheittain sähköisiksi. Vuoden päästä sähköisesti suoritetaan filosofian, maantieteen ja saksan kokeet. Ja keväällä 2019 matematiikan koe muuttuu viimeisenä sähköiseksi.

Koulussamme valmistautuminen sähköisiin ylioppilastutkinnon kokeisiin on jo hyvässä vauhdissa. Opiskelijoille on hankittu kannettavat tietokoneet, opettajat ovat aktiivisesti osallistuneet tieto- ja viestintätekniikan koulutuksiin ja viime keväänä on kokeiltu ensimmäisiä sähköisiä kurssikokeita. Tänä syksynä, lokakuussa on tulossa ylioppilastutkintolautakunnan järjestämä äidinkielen sähköinen harjoituskoe. Tavoitteenamme on, että tänä lukuvuonna sähköisiä kokeita harjoitellaan kaikissa muissakin aineissa.

Vuoden päästä otamme käyttöön uudet opetussuunnitelmat ja opetussuunnitelmatyö on vähitellen käynnistymässä. Pitkällisen odotuksen jälkeen viime vuoden lopulla hyväksyttiin lukiokoulutuksen tuntijako ja tämän vuoden aikana on opetushallituksessa laadittu virkamiestyönä opetussuunnitelman perusteita. Perusteiden valmistumista odotellessamme olemme jo aloittaneet opetussuunnitelmatyön. Pari viikkoa sitten tapasimme Sodankylän lukion opettajat yhteisessä koulutuspäivässä täällä Ivalossa ja silloin sovimme yhteistyöstä yli kuntarajan opetussuunnitelmien kirjoittamisessa.

Mitä sitten muuttuu uuden opetussuunnitelman myötä vai muuttuuko mitään?Opetussuunnitelman perusteiden luonnoksessa korostetaan opiskelijan aktiivista roolia. Lukioaikana opiskelijan tulee saada monipuolisia kokemuksia erilaisista tavoista rakentaa uutta tietoa ja osaamista oppiainerajat ylittäen. Tutkiva oppiminen, ongelmanratkaisutaidot, tieto- ja viestintäteknologian käyttäminen opiskelussa, monilukutaitoa, kansainvälisyys. Tässä vain muutamia asioita, jotka nousevat esille uudessa opetussuunnitelmassa. Asioita, jotka asettavat uusia haasteita opetukselle.

Opetussuunnitelman perusteissa todetaan myös, että: Lukioaikana opiskelijalle muodostuu vankka elinikäisen opiskelun taito ja tahto. Tässä mielestäni kiteytyy yksi lukiokoulutuksen keskeisistä tehtävistä. Yhteiskunnan muuttuessa tulee uusia ammatteja ja vanhoja ammatteja häviää. Mielikuva siitä, että nyt kouluttaudutaan vain yhteen ammattiin, jossa tehdään töitä eläkeikään saakka, on harhaa. Tai jos vaikka työpaikka pysyisikin samana, työnkuva muuttuu ja oli ammatti mikä tahansa on siinä kouluttauduttava jatkuvasti. Koulutus auttaa vastaamaan muutoksen ja myös selviämään siitä. Opiskelutaidot, joita nuoret saavat lukioaikana, kulkevat heidän mukana läpi elämän ja antavat valmiudet elinikäiseen oppimiseen.

Yhdeksän vuotta sitten totesin puheessani, että Ivalon lukio on vireä nelikymppinen, joka seuraa tiiviisti omaa aikaansa ja elää siinä aktiivisesti mukana. Tänään rohkenen väittää, että uudet haasteet pitävät myös viisikymppisen vireänä ja elinikäistä oppimista tapahtuu joka päivä.

Näillä sanoilla haluan toivottaa teidät kaikki tervetulleiksi juhlaamme. Tervetuloa, toivottavasti viihdytte juhlassamme.

Kategoria(t): Uncategorized

Resa till Karasjok

Karasjoki1

Tisdag 12.5.2015

Svenska språkkursen och samiska gruppen var i Karasjok den 12.5.-13.5.2015. Bussen for från Ivalo klockan 8 på morgonen. När vi kom fram till Karasjok åt vi lunch i Samiska vidaregående skolan. På eftermiddagen var vi först I NRK Sápmi. Johan Ailo Kalstad berättade för oss om NRK och hur allting fungerar där. Vi fick tex se studion, var man filmar de samiska nyheterna. http://www.nrk.no/sapmi/

 

Karasjoki2Karasjoki4

 

 

 

Efter att vi varit på NRK, for vi till Sametinget. Där fanns ett superfint bibliotek med fina lampor i taket. Vi var förundrade över Sametingets fina byggnad, som hade träddoftande rum och fin samisk konst. Sen for vi till ett campingområde var vi skulle övernatta. Där fanns en bubbelpool. Vi vilade och badade i poolen och efter det for vi och titta på en film i skolan. Vi såg på Populämusik från Vittula. Efter filmen hade alla bråttom tillbaks till campingområdet, för där tittade vi på Finlands ishockey-spel mot Ryssland. (och Finland vann!).

karasjoki3

 

Onsdag 13.5.2015

karasjoki6På onsdagen vaknade vi tidigt, packade våra saker och for till skolan. Efter morgonmålet fortsatte vi vidare mot Börselv. Där träffade vi Terje Aronsen som berättade om det Kvenska institutet och Kvenernas historia. http://www.kvenskinstitutt.no/

Före resan till baks till Karasjok så åt vi laxsoppa och var och shoppa i Lakselv. Vi kom hem till Ivalo sextiden på kvällen.

– Jolanda

 

 

Kategoria(t): Uncategorized | Kommentoi

Unohtumaton matka Palermoon

Huhtikuun puolessa välissä oli Italiasta Palermosta Ivalon lukion vieraana kaksi opettajaa ja 12 oppilasta. Toukokuun alussa oli sitten meidän vuoromme lähteä vastavierailulle Regina Margherita-koululle. Oli mahtavaa lähteä tapaamaan vanhoja tuttuja!

Sunnuntai 3.5. (Jasmin)

Unohtumaton matkamme alkoi Ivalon bussiasemalta Rovaniemen lentokentälle noin 8.15.Sieltä matkamme jatkui lentäen Helsingin kautta Roomaan ja Palermoon. Helsingissä piti siirtyä kiireen vilkkaa Rooman lennolle, joka kesti kolme tuntia. Roomaan laskeuduttuamme sää oli ihan vastakohta pohjoisen räntäsateelle: aurinko paistoi ja ilma oli lämmin. Päivästä tuli vielä monin kerroin parempi, kun huomasimme, että itse Elastinen oli ollut samalla lennolla kanssamme.

Elan intoilun jälkeen siirsimme laukut AlItalian hoiviin ja söimme ensimmäiset italialaiset ruuat. Olimme Palermossa noin keskiyön aikaan ja lentokentällä meitä olivat  vastassa isäntäperheemme – ja erityisesti mahtavan meluisat nuoret.

Su 3.5. lennolla Hki - Rooma.

Lennolla Hki – Rooma, ilon sekaista jännitystä ilmassa.

Maanantai 4.5. (Jonna ja Essi)

Maanantai oli ensimmäinen päivämme Palermossa. Heräilimme host-perheidemme luota, söimme aamupalan ja kiirehdimme kouluun. Siellä meitä odotti pikainen esittelykierros, taidehistorian opettajan esitelmä kaupungista ja ei-niin kilpailuhenkinen citysuunnistus-peli.

Kierreltyämme muutaman tunnin kaupunkia lähdimme bussilla Mondello-beachille, jossa otimme aurinkoa, kävimme uimassa meressä ja pelasimme beach volleyta.

Illan kaikki viettivät host-perheidensä valitsemalla tavalla – joko syömällä yhdessä tai kaupungilla kiertäen.

Maanantain kaupunkisuunnistuksessa Jonnan ja Nuutin ryhmän piti ostaa torilta appelsiinit.

Maanantain kaupunkisuunnistustehtävä: ostakaa appelsiinejä.

Tiistai 5.5. (Mimmi ja Iina)

Aamulla lähdimme tutustumaan katakombeihin, Catacombe dei Cappucciniin. Katakombeissa näimme satoja muumioituneita ruumiita eri aikakausilta, vanhimmat 1600- luvun alusta. Kyseiset ruumiit olivat kaupungissa asuneita nunnia ja munkkeja. Kuvia ei saanut ottaa eikä jäännöksiin koskea, mutta katsominenkin oli jo aivan tarpeeksi.

Tämän jälkeen kävimme tutustumassa antiikin ajan hautausmaahan ja 1180-luvulla hallinneen arabikuninkaan kesähuvilaan, joka oli myöhemmin sota-ajalla muutettu armeijan parakeiksi. Kävimme myös ihailemassa Palermon kuninkaallista palatsia, jossa valitettavasti emme voineet nähdä kaikkea, koska samanaikaisesti oli kaupungin hallituksen kokouksia.

Päivällä menimme syömään yhdessä, jonka jälkeen lähdimme bussilla kohti Monrealea, kylää Palermon vieressä. Siellä vierailimme Monrealen katedraalissa, joka oli myös vanhin kaikista kirkkorakennuksista, joihin pääsimme matkallamme tutustumaan. Ennen kuin saimme luvan mennä sisälle, joutuivat melkein kaikki suomalaistytöt laittamaan ylleen valkoiset isot kaavut peittääkseen itsensä. Katedraalin kyljessä oli myös 1200-luvulla toiminut luostari, jossa myös pyörähdimme.

Bussia odotellessa ostimme vielä italialaiset jäätelöt, joista nautimme kuumassa säässä – Monrealessa kun oli sinä päivänä yli 30 astetta lämpöä. Myöhemmin kotona valmistauduimme illanviettoon, joka pidettiin erään italialaisen pojan perheravintolassa. Kaikki viihtyivät ja pitivät hauskaa, kunnes hiljalleen valuivat kotiinsa nukkumaan ja valmistautuivat heräämään taas uuteen aamuun.

Opettaja Grace Macaluso esittelee muinaista arabikylpylän pohjapiirrustusta. a

Opettaja Grace Macaluso esittelee La Zisan pohjapiirustusta. Paikka on vanha arabikuninkaan kesänviettopalatsi.

Keskiviikko 6.5. (Nuutti ja Leevi)

Aamulla herätyskello pirisi aivan liian aikaisin, vaikka majoittajaperheeni asui aivan Palermon keskustassa. Muilla herätys oli vieläkin aikaisemmin. Bussi lähti keskustasta Selinunten merenrantakaupunkiin, jossa kävimme katsomassa antiikin aikaisen kaupungin raunioita.  Aurinko porotti kohtisuoraan taivaalta ja italialaiset Ivalossa vierailleet ystävämme nauroivat, että lämpötila on yhtä kuuma kuin saunassa.

Raunioilla vierailun jälkeen oli virkistävää suunnata Castellamare Del Golfon rannalle. Voi sanoa, että Välimeren vesi oli hieman lämpimämpää kuin Ivalojoessa keskikesällä.

Lähes kaikkien nukuttua bussissa päiväunet oli rentouttavaa palata takaisin isäntäperheen luo, jossa oli vuorossa illallinen. Perheen luona saimme nauttia aidoista italialaisista herkuista koko viikon, kuten pizzasta ja pastasta, joita syötiin joka päivä. Illalliselta jatkoimme Essin emännän Alessandran synttäreille, jotka hän järjesti kaupungin keskustassa. Juhlat onnistuivat hyvin ja kaikki olivat todella iloisia.

Nuutin selfietikku oli kovassa käytössä. Tässä on maanantain otos.

Nuutin selfietikku oli tarpeen.

Torstai 7.5. (Jolanda ja Ida)

Torstaiaamuna heräsimme kaikki väsyneinä, koska edellisillan valvomiset lisäsivät univelkoja entisestään. Klo 8 oli tapaaminen koululla, jossa aloimme tekemään PowerPoint-esitelmiä kuluneesta viikosta. Meidät jaettiin neljään eri ryhmään ja sitten aloimme yhdessä väkertämään esitelmiä. Meillä oli muutama tunti aikaa, jonka jälkeen esitimme tuotokset toisillemme.

Esitelmien jälkeen menimme porukalla koulun katolle ottamaan kuvia. Katolta pystyi näkemään koko Palermon keskustan ylle ja merelle ja kauempana kohoaville vuorille. Ulkona oli tietenkin polttavan kuuma. Tämän jälkeen kaikki juoksivat portaat alas ja lähtivät vaihtamaan pitkät housut shortseihin.

Lähdimme muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kävelemään kohti bussiasemaa, jonne oli erittäin pitkä matka. Matkan aikana monet alkoivat olla nälissään ja halusivat äkkiä päästä kauppoihin. Kun lopulta olimme päässeet bussiin, istuimme sylikkäin parinkymmenen minuutin reissun Palermon yhteen suurimpaan ostoskeskukseen. Siellä osa söi normaalin lounaan (pitsapala tai pane con crocchi tai pane con chocolato), mutta osa suomalaisista halusi kunnon ruokaa ja päätti käydä syömässä ravintolassa. Muutaman tunnin shoppailun jälkeen palasimme samalla bussilla takaisin Palermon keskustaan, josta erkaannuimme omiin koteihimme.

Vaatteiden vaihdon ja illallisen jälkeen tapasimme toisemme teatteri Massimon edessä. Kaikki olivat hieman surullisia, koska tiesimme, että tämä olisi viimeinen ilta yhdessä. Lähdimme kuitenkin juhlamielin yöhön nauttimaan Palermon kaduista viimeistä kertaa. Nautimme hyvästä seurasta ja lämpimästä yöilmasta niin pitkään kuin suinkin oli mahdollista. Kukaan ei luultavasti nukkunut sinä yönä kahta tuntia pitempään ja sen huomasi aamulla, kun tapasimme puoli viisi lentokentällä. Mutta kaikki oli sen arvoista, sillä muistoksi jäi vain hyviä hetkiä ja ihania ihmisiä siltä illalta!

Regina Margherita -koulun kattoterassilla torstraina 7.5.

Regina Margherita -koulun kattoterassilla. Lämmintä oli ja maisemat huikaisevan kauniita.

Perjantai 8.5. (Petra)

Lähtöyönä kaikille oli kertynyt unta enintään 4 tuntia. Me nuoret raahauduimme väsyneinä lentokentälle valmiina lähtöön. Lähtöselvityksessä itkettiin vielä viimeiset itkut, olihan kaikista tullut niin hyviä ystäviä. Palermosta lähtevä lento kuitenkin myöhästyi, ja Roomaan saapuessamme kiire oli kova.

Osa Rooman lentokentän terminaali kolmosta paloi edellisenä päivänä, jonka vuoksi siellä jaettiin ilmaista vettä ja hengitysmaskeja. Osa lähti etsimään kiireellä Finnairin Helsinkiin lähtevää lähtöselvitystä, ja osa jäi etsimään kadonneita matkalaukkuja. Lopulta myöhästyimme lennolta, jolloin opettajilla alkoivat puhelinlangat laulaa.

Sitten vietimme päivän lentokentällä ihmetellen ja kierrellen. Tapasimme myös mm. rovaniemeläisiä ja muita suomalaisia matkustajia, jotka olivat myöhästyneet samaiselta lennolta. He vahtivat matkalaukkujamme sillä välin, kun kävimme syömässä. Kiitos siitä heille. Opettajat Ulla ja Helena saivat lopulta rehtorin avustuksella järjestettyä lennon illaksi Helsinkiin, jossa vietimme yön Rantasipi-hotellissa. Kadonneet matkalaukutkin löytyivät lopulta, pienten kommellusten jälkeen.

Rooman kentällä pe 8.5.

Leonardo da Vinci -kentältä Rooman Fiumicinosta, totta kai :).

Lauantai 9.5. (Petra)

Aamulla heräsimme aurinkoisesta Helsingistä suoraan hotelliaamiaiselle. Aika oli tiukassa, sillä heti aamupalan jälkeen matkamme jatkui kohti Helsinki-Vantaan lentoasemaa. Univelan vuoksi nuoret torkkuivat vielä viimeiselläkin lennolla. Rovaniemelle saavuttuamme vietimme muutaman tunnin erillään: osa lähti keskustaan shoppailemaan, osa meni muualle ja yksi jäi vahtimaan laukkujamme . Noin viiden tunnin odottelun jälkeen bussimme lähti kohti sateista Ivaloa. Ivalon linja-autoasemalta kaikki lähtivät jälleennäkemishalien saattelemana kotia kohti. Upea reissu jäi mieleen!

Matkalla mukana olivat opettajat Ulla ja Helena Keskitalo sekä oppilaat Ida Hietanen, Iina Kemppainen, Jonna Kukkola, Essi Lappalainen, Jolanda Magga, Mimmi Mertaniemi, Jasmin Nuorgam, Leevi Olli, Nuutti Peltomaa ja Petra Suonnansalo.

Kategoria(t): Uncategorized | Kommentoi

Ciao! Palermolaisvieraita lukiolla 14. – 20.4.2015

Joukko iloisia vieraita Regina Margherita -koulusta Palermosta saapui Ivaloon tiistaina 14.4. iltakoneella. 11 italialaisoppilasta, iältään 15 – 17-vuotiaita, sekä heidän kaksi opettajaansa majoittuivat perheisiin viikoksi. Ohjelmassa oli tietysti oppitunteja koululla isäntien ja emäntien mukana, vierailu Saariselän pulkkamäessä, käynti Siidassa lauantaina 18.4., illallinen Kultahipussa, Stönöllä pelailua, ruuanlaittoa yläasteen kotitalousluokassa, vain joitakin mainitakseni.

20150418_145132

Vieraat ja isännät yhteiskuvassa Inarissa, taustalla Inarijärvi

Yhteistyö koulujen välillä on jatkunut jo 10 vuotta. Tapasimme opettaja Grace Macaluson kanssa ensimmäisen Comenius-projektin yhteydessä Saksassa syksyllä 2005. Projekti jatkui 3 vuotta ja antoi mahdollisuuden aloittaa oppilasvaihto Palermon ja Ivalon välillä. Tähän mennessä lukio on isännöinyt kahdeksaa palermolaisvaihto-oppilasta ja Regina Margherita kuutta ivalolaisvaihtaria. Toinen opettaja, Cettina Magliocco, on hoitanut vaihtareiden asioita Grace Macaluson jälkeen.

Viikko meni nopeasti, vieraat olisivat halunneet olla täällä ainakin kaksi viikkoa. Tässä muutama kokemus: Girolamon mielestä mahtavaa oli sauna ja lumi, kuten usean muunkin nuoren. Andrea pääsi isäntäperheensä kanssa pilkille, vaikka jäälle astuminen arveluttikin aluksi. Opettajat ajoivat vähän moottorikelkalla Pentin opastamana. Koulu oli aivan toisenlainen kuin heidän oma koulunsa keskellä Palermon suurkaupunkia.

Opettajana oli hienointa seurata, miten vilkkaasti nuoret keskustelivat englanniksi ja miten nopeasti tämä iso ryhmä hitsautui yhteen. Yhteiset ruokailut, liikkumiset ja illanvietot antoivat runsaasti tilaisuuksia normaaliin seurusteluun, kielenä vain oli englanti. Suomalaisten ujoudesta tai vähäpuheisuudesta ei näkynyt merkkiäkään.

Lukiolaisisännät lähtevät vastavierailulle Sisilian pääkaupunkiin toukokuun alussa. Siellä heitä odottaa kesä, tutustuminen suureen 2 200 oppilaan ja kolmen kampuksen kouluun, uusi kieli ja kulttuuri, Välimeren ranta ja paljon muuta, mistä heillä ei vielä ole tietoa. Matkakertomus kuvineen julkaistaan täällä, kunhan ryhmä palaa takaisin kotiin.

Ulla Keskitalo

Kategoria(t): Uncategorized | Kommentoi

Sähköiset kokeet tulevat

Ensimmäiset sähköiset ylioppilaskokeet järjestetään syksyllä 2016 filosofian, maantieteen ja saksan kokeissa. Ylioppilastutkintolautakunta julkisti tammikuun lopussa Abitti-kurssikoejärjestelmän, jonka avulla lukiot voivat harjoitella sähköisten kokeiden järjestämistä.

Helmikuussa Ivalon lukio opettajille järjestettiin koulutusta sähköisistä kokeista. Kouluttajana toimi alueellinen digabi-kouluttaja Sanna Pensonen. Hiihtoloman jälkeen koululla rakennettiin ensimmäinen sähköinen koetila matematiikan luokkaan, jotta sähköisiä kokeita voitaisiin kokeilla 4. jakson koeviikolla. Tällä ensimmäisellä kerralla sähköinen koetila rakennettiin langallisena, mutta seuraavalla kerralla on tarkoituksena kokeilla langatonta järjestelmää.

IMG_0349

TVT-opettaja Mikko Huttunen rakentamassa sähköistä koetilaa.

Valmistautuminen sähköisiin kokeisiin jatkui siten, että opettajat testasivat koetilaa ja Abitti-koejärjestelmää TVT-opettaja Mikko Huttusen johdolla. Sen jälkeen ykköset kävivät harjoittelemassa omilla kannettavillaan tietokoneen avaamista käynnistystikkujen avulla ja vastasivat testikysymyksiin Abitti-koejärjestelmässä. Koeviikolla ykköset suorittivat psykologian, ja uskonnon kokeet sekä osan fysiikan kokeesta käyttäen sähköistä Abitti-koejärjestelmää.

 

IMG_0352

Valmis koetila.

Opiskelijoiden kommentit sähköisistä kokeista olivat pääasiassa positiivisia. Heistä oli ollut kivaa ja jännää kokeilla uutta järjestelmää ja he totesivat, että tekstin kirjoittaminen tietokoneella oli hyvä juttu, sillä korjausten ja muutosten tekeminen tekstiin helpottui. Myös opettajien kokemukset sähköisistä kokeista olivat hyviä, joitain korjaustyökaluja vielä kaivattiin järjestelmään. Järjestelmää kehitetään edelleen ja jatkossa opettajat tulevat saamaan lisää korjaustyökaluja. Lisäksi jatkossa helpottuu erilaisten koemateriaalien kuten kuvien, videoiden ja verkkosivujen lisääminen järjestelmään.

Sähköisten kokeiden kehittelyä voi seurata ylioppilastutkintolautakunnan sivuilta: https://digabi.fi/

Ulla Hynönen, Ivalon lukion rehtori

Kategoria(t): Uncategorized | Kommentoi

Eduskuntavaalit 2015

Torstaina 19.3.2015 Ivalon lukiolla pidettiin perinteinen eduskuntavaalipaneeli, jonka järjestäjinä toimivat Ivalon lukion oppilaskunta ja Inarin kunnan nuorisovaltuusto. Vaalipaneeliin osallistui viisi kansanedustajaehdokasta: Anni Ahlakorpi (vas), Valtteri Huhtamella (sdp), Mikkel Näkkäläjärvi (sdp), Janne Seurujärvi (kesk) ja Sara Tuisku (kok). Juontajina toimivat Ivalon lukion opiskelijat Enni Similä ja Mimmi Mertaniemi ja yleisönä olivat Ivalon lukion opiskelijat sekä Ivalon yläasteen koulun yhdeksäsluokkalaiset.

vaalipaneeli ja luento 029

Vaalipaneelissa kansanedustajaehdokkaat pääsivät vastaamaan muun muassa seuraaviin opiskelijoiden laatimiin kysymyksiin:

  • Millä perusteella valitsit puoleesi?
  • Mikä olisi ensimmäinen asia, johon tarttuisit jos pääset eduskuntaan?
  • Mihin suuntaan Suomen pitäisi kehittyä kansainvälisesti?
  •  Miten pyritte parantamaan nuorten asioita Lapissa?

Vaalipaneeli päättyi pikakysymyskierrokseen, jolla selvitettiin ehdokkaiden ajatuksia ajankohtaisista kysymyksistä: Nato-jäsenyyden hakeminen, ydinvoima, kaivostoiminta Lapissa, ILO-sopimuksen ratifiointi, tasa-arvoinen avioliittolaki.

Tilaisuus onnistui erinomaisesti ja yleisö kuunteli keskustelua kiinnostuneena. Kiitokset kaikille vaalipaneeliin osallistuneille!

 

 

Kategoria(t): Uncategorized | Kommentoi

USA:n suurlähettiläs Bruce J. Oreckin vierailu ma 16.3.

Lukion ykköset, kakkoset, muutama abi ja opettaja kohtasivat rennon oloisen Yhdysvaltain suurlähettiläs Bruce J. Oreckin maanantaina aamupäivällä tämän saapuessa lyhyelle vierailulle kouluumme. Referoin tässä lyhyesti, mitä hän meille puhui. Oreck piti luennon lähinnä siitä, miten ainutlaatuinen meistä jokainen on ja miten nuoresta tulee se, mitä hän on. Kannattaa keskittyä olemaan oma erityinen itsensä, sitä kautta voi tehdä tärkeänä pitämiään asioita ja lopulta saada haluamiaan asioita sen sijaan, että eläisi “sitten kun” -elämää (sitten kun minulla on perhe, talo ja työpaikka, voin tehdä sitä ja sitä ja olla sitä ja sitä). Hän puhui hyvin, kannustavasti ja ajatuksia herättäen.

20150316_105301

Tiedon määrän eksponentiaalinen kasvu ja muutoksen nopea aikataulu ovat tekijöitä, jotka tulevat muuttamaan maailmaa automaation ja robotiikan ohella. Minkälainen on maailma vuonna 2020? Miten se tulee vaikuttamaan meidän elämäämme? Miten siihen voi varautua? Mitä pitää tehdä nyt pärjätäkseen tulevaisuudessa? Elämme suuren epävarmuuden aikaa.

Luennon jälkeen Oreck vastasi lukion kakkosten tekemiin kysymyksiin. Kuulimme muun muassa, että hän ei ollut mikään malliopiskelija yliopistoaikoinaan, enemmänkin epäkonventionaalinen, ja että hän nostaa puntteja korkeintaan tunnin päivässä. Kun Oreck aikanaan jättää suurlähettilään tehtävät, hän työskentelee osan vuotta luennoitsijana Aalto-yliopistossa viettäen aikaa Suomessa mutta myös kodeissaan Kanadassa, Meksikossa ja Yhdysvalloissa.

20150316_111811Suomessa kunnioitetaan sotaveteraaneja ja arvostetaan Jatkosodan aikaisia tapahtumia, niihin ei kuitenkaan pidä jäädä vellomaan, vaan pitäisi ajatella tilannetta vuonna 2025 ja mitä siihen varautuminen vaatii meiltä nyt. Esimerkkinä Oreck kertoi, miten Gretzky puhui paljon siitä, kuinka hän yrittää arvioida, missä kiekko on hetken päästä ja pelata hyvin ennakoimalla tulevia tilanteita. Niin meidän Suomessa pitäisi myös tehdä. Kysymykseen pohjoisesta ulottuvuudesta Oreck vastasi, että meidän täällä arktisella alueella pitää päättää, millaisena me haluamme ympäristömme pitää, mitä me sillä teemme. Ukrainan tilannetta hän ei käsitellyt lainkaan, vaikka sitäkin kysyttiin.

Suomeen tuloaan Oreck selitti kontakteillaan Obamaan. Oreck oli mukana Obaman vaalikampanjassa tekemässä työtä tämän valinnan eteen, ja valituksi tultuaan presidentti Obama nimitti Oreckin suurlähettilääksi Suomeen. Tärkeitä asioita Oreckille ovat mm. ilmastonmuutos, vaihtoehtoiset energialähteet ja vihreä ajattelu esim. rakentamisessa. Vuoden 2015 AEC:stä, Ambassador’s Entrepreneurial Challenge -haasteesta, jäämme odottamaan lisätietoa.

Ulla Keskitalo, englannin ja ruotsin opettaja, Ivalon lukio

 

Kategoria(t): Uncategorized | Kommentoi