Ivalon lukio 50 vuotta

Ivalon lukio vietti 50-vuotisjuhlia tiistaina 3.9.2015. Alla Ivalon lukion rehtorin, Ulla Hynösen, juhlassa pitämä puhe.

juhlat 040

Arvoisat kutsuvieraat, hyvä juhlayleisö, Ivalon lukion opettajat, opiskelijat ja muu henkilökunta

Kun aloin valmistella tätä puhetta, kaivoin ensimmäisenä esille sen puheen, jonka pidin tässä samaisessa salissa yhdeksän vuotta sitten. Silloin juhlimme Ivalon lukion 40-vuotisjuhlia vuoden myöhässä. Myöhästyminen johtui siitä, että koulurakennus oli koko edellisen vuoden eli lukuvuoden 2005 – 2006 remontissa ja varsinaisen juhlavuoden aikana koulua pidettiin väliaikaistiloissa. Ennen remonttia monet epäilivät sitä, kuinka koulun pito sujuu seitsemässä eri tilassa. Remonttivuoden jälkeen yhtä moni totesi yllättyneenä, että hyvinhän se meni. Luova ongelmaratkaisu, uuden oppiminen ja sopeutuminen muuttuviin tilanteisiin olivat toimiva selviytymisstrategia evakkovuoden aikana.

Tässä puheenvuorossani en kuitenkaan aio keskittyä muistelemaan koulun historiaa, sillä kuulemme siitä enemmän myöhemmin tässä juhlassa. Sen sijaan haluaisin pohtia hieman lukion tätä päivää ja sekä kurkistaa vähän tulevaisuuteen.

Pienellä paikkakunnalla oman lukion merkitys on suuri. Harva nuori on vielä 16-vuotiaana valmis lähtemään opiskelemaan kauas kotipaikkakunnalta. Valkolakin lisäksi oman paikkakunnan lukio antaa nuorelle usein kaivattua lisämietintäaikaa ja samalla nuori ehtii kypsyä maailmalle lähtöön. Pienen lukion etuja on myös se, että opiskelijoilla on mahdollisuus yksilölliseen ohjaukseen. Vaikka usein kiire tuntuu painavan päälle, on meidän opettajilla kuitenkin enemmän aikaa opiskelijoille, kuin kaupunkien suurissa massalukioissa. Viime keväänä tiedotusvälineissä nostettiin voimakkaasti esiin pienten lukioiden vahvuudet: yksilöllinen opetus, yhteisöllisyys, huolehtiminen ja välittäminen. Näistä samoista asioista Ivalon lukio sai positiivista palautetta kevään ylioppilailta.

Miltä sitten lukion tulevaisuus näyttää? Mitä uusia haasteita on tulossa? Lähitulevaisuudessa muutoksia tuovat sähköiset ylioppilastutkinnon kokeet ja uudet opetussuunnitelmat. Syksystä 2016 alkaen ylioppilastutkinnon kokeet muuttuvat vaiheittain sähköisiksi. Vuoden päästä sähköisesti suoritetaan filosofian, maantieteen ja saksan kokeet. Ja keväällä 2019 matematiikan koe muuttuu viimeisenä sähköiseksi.

Koulussamme valmistautuminen sähköisiin ylioppilastutkinnon kokeisiin on jo hyvässä vauhdissa. Opiskelijoille on hankittu kannettavat tietokoneet, opettajat ovat aktiivisesti osallistuneet tieto- ja viestintätekniikan koulutuksiin ja viime keväänä on kokeiltu ensimmäisiä sähköisiä kurssikokeita. Tänä syksynä, lokakuussa on tulossa ylioppilastutkintolautakunnan järjestämä äidinkielen sähköinen harjoituskoe. Tavoitteenamme on, että tänä lukuvuonna sähköisiä kokeita harjoitellaan kaikissa muissakin aineissa.

Vuoden päästä otamme käyttöön uudet opetussuunnitelmat ja opetussuunnitelmatyö on vähitellen käynnistymässä. Pitkällisen odotuksen jälkeen viime vuoden lopulla hyväksyttiin lukiokoulutuksen tuntijako ja tämän vuoden aikana on opetushallituksessa laadittu virkamiestyönä opetussuunnitelman perusteita. Perusteiden valmistumista odotellessamme olemme jo aloittaneet opetussuunnitelmatyön. Pari viikkoa sitten tapasimme Sodankylän lukion opettajat yhteisessä koulutuspäivässä täällä Ivalossa ja silloin sovimme yhteistyöstä yli kuntarajan opetussuunnitelmien kirjoittamisessa.

Mitä sitten muuttuu uuden opetussuunnitelman myötä vai muuttuuko mitään?Opetussuunnitelman perusteiden luonnoksessa korostetaan opiskelijan aktiivista roolia. Lukioaikana opiskelijan tulee saada monipuolisia kokemuksia erilaisista tavoista rakentaa uutta tietoa ja osaamista oppiainerajat ylittäen. Tutkiva oppiminen, ongelmanratkaisutaidot, tieto- ja viestintäteknologian käyttäminen opiskelussa, monilukutaitoa, kansainvälisyys. Tässä vain muutamia asioita, jotka nousevat esille uudessa opetussuunnitelmassa. Asioita, jotka asettavat uusia haasteita opetukselle.

Opetussuunnitelman perusteissa todetaan myös, että: Lukioaikana opiskelijalle muodostuu vankka elinikäisen opiskelun taito ja tahto. Tässä mielestäni kiteytyy yksi lukiokoulutuksen keskeisistä tehtävistä. Yhteiskunnan muuttuessa tulee uusia ammatteja ja vanhoja ammatteja häviää. Mielikuva siitä, että nyt kouluttaudutaan vain yhteen ammattiin, jossa tehdään töitä eläkeikään saakka, on harhaa. Tai jos vaikka työpaikka pysyisikin samana, työnkuva muuttuu ja oli ammatti mikä tahansa on siinä kouluttauduttava jatkuvasti. Koulutus auttaa vastaamaan muutoksen ja myös selviämään siitä. Opiskelutaidot, joita nuoret saavat lukioaikana, kulkevat heidän mukana läpi elämän ja antavat valmiudet elinikäiseen oppimiseen.

Yhdeksän vuotta sitten totesin puheessani, että Ivalon lukio on vireä nelikymppinen, joka seuraa tiiviisti omaa aikaansa ja elää siinä aktiivisesti mukana. Tänään rohkenen väittää, että uudet haasteet pitävät myös viisikymppisen vireänä ja elinikäistä oppimista tapahtuu joka päivä.

Näillä sanoilla haluan toivottaa teidät kaikki tervetulleiksi juhlaamme. Tervetuloa, toivottavasti viihdytte juhlassamme.

Mainokset
Kategoria(t): Uncategorized. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.