Hiukkasen jännä reissu

Tiistai 11.11.2014

Tänään se vihdoin koitti – Ivalon lukion neljän abiturientin ja opettajan matka CERNin tiedekouluun, Geneveen. Aamu alkoi normaalilla koulun käynnillä, sillä kerkesimme vielä pitämään kolme tuntia ennen matkalle lähtöä. Kaikki tuntuivat kuitenkin vain odottavan sitä hetkeä, kun hypätään lentokoneen kyytiin. Kello 11:30 alkoi tapahtua: taksi haki meidät koulun pihalta ja vei kentälle. Kentällä ei ollut ruuhkaa ja pääsimme matkaan jouhevasti. Koneemme laskeutui Helsinkiin, jossa meillä oli hyvin aikaa pitää pakolliset vessa- ja tankkaustauot. Portilla tapasimme osan muita samaan aikaan kanssamme tiedekouluun tulevia opiskelijoita ja opettajia, nimittäin Kimpisen lukion ja Imatran IB-lukion porukat. Aika kentällä meni nopeasti ja pian siirryimmekin kohti Geneveä suuntaavaan koneeseen. Saavuimme Geneveen kutakuinkin ajallaan ja matkalaukut hihnalta napattuamme lähdimme suunnistamaan kohti yöpaikkaamme, Geneven Youth Hostellia. Pienen harhailun jälkeen yöpaikka löytyi ja kun vielä hostelliin kirjautuminen meni mutkattomasti, oli kiva päivän matkustamisen päätteeksi käydä kylillä syömässä ja mennä hostellille nukkumaan ja jännityksellä odottamaan ensimmäistä päivää tiedekeskuksessa.

– Mikko-ope

Keskiviikko 12.11.2014

Heräsimme aamuvarhaisella innokkaina, muttemme niinkään levänneinä. Tästä kiitos muutamille hostellin asukkaille, joiden mielestä kello kymmenen hiljaisuus on ilmeisesti venyvä käsite.. Joka tapauksessa aamupalan syötyämme lähdimme kohti CERNiä ja sen ihmeitä. Perillä meidät otti vastaan Riitta Rinta-Filppula, joka toivotti meidät lämpimästi tervetulleiksi ja kertoi päivän ohjelmasta.

Tämän jälkeen luoksemme luennoitsimaan kiirehti Markus Nordberg, joka kertoi CERNistä yleisesti. Toisen luennon nimi oli Universumi liitutaululla – teoreetikon näkökulma hiukkasfysiikkaan. Sen piti Aleksi Kurkela. Kummatkin luennot olivat opettavaisia ja niitä oli mukava kuunnella (vaikka hieman meinasi väsyttää). Oli hienoa huomata, että jopa ymmärsi jotain.

Luentojen jälkeen vuorossa oli päivän jännittävin, kenties suorastaan pelottavin osa – lounas. Ruokalassa oli nimittäin sellainen vilinä ja vilske, että järjestykseen tottunutta suomalaista hirvitti. Kukaan ei kuitenkaan jäänyt ilman ruokaa, vaan tyytyväisinä lähdimme seuraavaan etappiin.

Porukkamme jaettiin kahdeksi ryhmäksi, jotka vierailivat vuorollaan Globessa ja Atlaksessa. Meidän ryhmämme kävi ensin Globessa, jossa kerrottiin CERNin historiasta. Oppaanamme toimi Harri Toivonen. Sitten pääsimme katsastamaan hiukkasilmaisin Atlaan, jonka valtava koko huikaisi meidät. Tiedekoulumme sattui hyvään aikaan, sillä Atlas oli huoltokatkolla, minkä ansiosta pääsimme vierailemaan siellä. Myöhemmin kävimme vilkaisemassa Ideasquare-projektia, jonka jälkeen hyvästelimme oppaamme ja kävimme Microcosmoksessa. Päivä Cernissä oli pian ohi ja suurin osa porukasta päätti suunnata Y-bussilla shoppailemaan Val-Thieryyn, Ranskan puolelle. Kommelluksilta ei reissulla vältytty, sillä bussiliikenne takkuili juuri, kun aioimme paluumatkalle. Erään bussikuskin sanoin kyseessä oli ”big problem”, eräs auto oli tukkinut linja-autojen reitin. Odotimme tihkusateessa kärsivällisesti lähes tunnin, ennen kuin pääsimme matkaan.

Hostellilla osa meni suorinta tietä nukkumaan, osa lähti vielä syömään. Pitkä päivä uuvutti jokaisen, joten toivotaan että ensi yö on levollisempi. Hauskaa on kaikesta huolimatta ollut!

Maintenant, bonne nuit!

Veera

Torstai 13.11.2014

Herättyämme toisen meluisan yön ja jääkylmän suihkun jälkeen, raahauduimme hostellin vaatimattomalle aamupalalle, jonka syötyämme lähdimme kävelemään kohti juna-asemaa. Asemalla hyppäsimme ratikkaan, jolla jatkoimme matkaa kohti CERNiä.

CERNiin saavuttua Tuija Karppinen haki meidät B-portilta ja ohjasi meidät kuuntelemaan Jorma Tuominiemen pitämää luentoa hiukkaskiihdyttimistä  ja  -ilmaisimista sekä hiukkasfysiikan tulevaisuuden haasteista. Luennon aihe oli mielenkiintoinen, mutta huonosti nukuttujen yöunien jälkeen jopa opettajilla alkoi silmät painamaan viimeistään, kun luentoa samasta aiheesta oli kulunut 2 ja puoli tuntia (myöskään pimeä huone ei auttanut pitämään väsymystä poissa).

Kolmen tunnin luennon jälkeen pääsimme viimein syömään.  Ruokailu oli tällä kertaa hieman sujuvampaa, sillä kaikilla oli edellispäivänä hankittua kokemusta siitä.

Ruokailun jälkeen tapasimme jälleen Riitta Rinta-Filppulan, joka vei meidät tutustumaan CLOUD kokeeseen. CLOUD kokeesta meille kertoi saksalainen Alexander Vogel. Siinä tutkitaan onko kosmisilla säteillä yhteyttä pilvien muodostumiseen. Lisäksi kiinnostavuutta lisäsi se, että luento oli englanniksi.

Lopuksi  kuuntelimme vielä, kun Jukka Väinölä kertoi miten hiukkasfysiikan tutkiminen luultavasti tulee muuttumaan LHCn (Large Hadron Collider) jälkeen. Yksi tulevaisuuden vaihtoehto on CLIC (Compact LInear Collider) eli suora hiukkaskiihdytin elektronien ja positronien törmäyttämistä varten.

Luennon jälkeen lähdimme CERNistä ja saimme tehdä mitä haluttiin. Osa meistä meni ratikalla ostoskeskukseen shoppailemaan ja osa lähti kohti hostellia. Ostarin jälkeen jotkut meistä lähtivät syömään ja pidettiin Etelä-Karjala/Lappi-kielikoulua toisillemme.

Illan kruunasi pitkä iltakävely Genevejärven rantakatuja pitkin

-Matias

Perjantai 14.11.2014

Heräsimme samaan aikaa mitä edellisinä päivinäkin. Rutinoituneen ja väsyneen kävely+ratikka-siirtymisen jälkeen löysimme itsemme taas CERNin osallistujamaiden lippujen alta, josta B-portin kautta kävelimme ensimmäistä kertaa Ranskan puolelle CERNin sisällä.

Siellä meitä odotti Michael Doser antimateria-koeasemalla. Astuimme sisään taas yhteen halliin, jossa Doser kertoi meille melko yksityiskohtaisesti antimateria-ohjelmasta. Michael kertoi kuinka antimateriaa tehdään, ja miten sitä tutkitaan. Kaikki englanniksi. Koeasema noudatti ulkoapäin CERNissä tutuksi tullutta Neuvostoliitto-teemaa, ja oli sisältäpäin pelkkää laitteiden, johtojen sekä rakennus- ja tiedemiesten sekamelskaa. Hallilta jatkoimme jälleen yhteen kokoushuoneeseen, jossa Doser piti mielenkiintoisen luennon antimateriasta ja sen sovelluksista.

Doser lähti luentonsa jälkeen menemään ja me jäimme saliin lyhyeen palautekeskusteluun Riitta Rinta-Filppulan kanssa, jossa Riitta kertoi eri mahdollisuuksista miten CERNiin pääsee töihin, ja me palautimme palautelaput.

Lounaan jälkeen menimme tutustumaan hajautettuun laskentaan. CERNistähän tulee niin paljon dataa, ettei kapasiteetti riitä kaiken sen tiedon prosessoimiseen paikan päällä, vaan sitä täytyy lähettää ympäri maailmaa mm. yliopistojen fysiikan laitoksiin prosessoitaviksi. Sali, jossa olimme, oli pimeä ja lämmin, ja sen päädyssä oli pitkä koko seinän pituinen näyttö, josta Joni Hahkala kertoi meille laskennasta. Maittavan ruoan jälkeen olimme kuitenkin niin väsyneitä (tai no, muutama meistä ainakin), että hereillä pysyminen oli yhtä vaikeaa kuin autokoulun teoriatunnilla. Esityksen päätteeksi näyttö, josta infoa oli tullut, meni pois päältä ja sen alta paljastui ikkuna, josta näkyi koko tietokonekeskus, josta data maailmalle lähetetään.

Sen jälkeen CERN olikin koko reissun osalta nähty. Sanoimme heipat Riitalle ja kiitimme häntä edellispäivien opastuksesta. Menimme juna-asemalle ja lyhyen kaupungilla haahuilun jälkeen otimme ratikan YK:n päämajalle ja odotimme siellä kolmijalkaisen tuolin alapuolella loppujen saapumista paikalle. Itse talo oli valtava ja koostui uudemmasta ja vanhemmasta osasta. Vierailu koostui pääasiassa saleissa vierailemisesta ja yleisestä YK:n historian kerronnasta. Ensimmäisenä käväisimme YK:n ihmisoikeusasia-salissa, jossa pidetään kaikki YK:n kokoukset liittyen ihmisoikeusasioihin (yllätys). Seuraavaksi oli sitten vähän isompi sali, jossa pidetään yleisiä kokouksia ja lopuksi neuvottelusali, jossa useita konflikteja on ratkottu. Sieltä kun pääsimme niin koitti vapaus – ei mitään ohjelmaa ennen sunnuntaista lähtöä.

Tässä vaiheessa koko porukka levisi ympäri kaupunkia. Kävimme syömässä italialaisessa, josta takaisin hostelliin ja wifeilyn kautta tutimaan.

– Pekka

Lauantai 15.11.2014

Lauantai oli ns. vapaapäivä. Missään ei ollut pakko käydä ja kirjattua ohjelmaa ei ollut, joten aikaa jäi turistikiertelylle. Itse päätin lähteä järven eteläpuolelle vanhaan kaupunkiin, olihan siellä Pyhän Pietarin katedraali. Matkan varrella sillalta paljastui kuuluisa Genevenjärven suihku, joka ylsi kymmenien metrien korkeuteen. Muutamien kuvien jälkeen jatkoin matkaa katedraalille.

Katedraali oli uskomaton. Etupiha ja ovi olivat valtavan suuria ja tornit korkeita. Sisältä katedraali oli yhtä hieno protestanttisesta karuudesta huolimatta. Sisältä löytyi muun muassa tuoleja 1500-luvulta ja vanhat urut. Päänähtävyys oli kuitenkin torni, jonne oli mahdollista kiivetä 4,50€ eli 5 frangin hintaan. Sinne siis. Torniin johtavassa käytävässä oli yhteensä 157 askelmaa, joten kiipeämistä oli melkoisesti. Käytävät olivat myös kapeita, joten turisteille tilan antamisessa oli oma työnsä. Työ kuitenkin palkittiin tornin huipulla olevalla parvekkeella, missä kännykän panoraamatoiminto pääsi oikeuksiinsa. Useiden kuvien ja laskeutumisen jälkeen hommana olikin päästä takaisin hotellille. Jokaiselle reissulle tyypillisesti oli alkanut sataa, joten kastuin hieman. Kiitos kuitenkin julkiselle liikenteelle, ihan koko matkaa ei tarvinnut kävellä. Loppupäivä kuluikin hotellilla, en keksinyt mitään muuta tekemistä.

-Petri

Sunnuntai 16.11.2014

Heräsimme jälleen varhain, mutta tällä kertaa ehtiäksemme hyvissä ajoin lentokentälle. Jo tutuksi tulleen aamupalan jälkeen pakkasimme tavarat, luovutimme hostellimme avainkortit ja läksimme matkalle kotia kohti. Pienen seikkailun jälkeen löysimme ajoissa oikealle portille ja kohta olimmekin matkalla kohti Helsinkiä.

Helsingissä hyvästelimme Itä-Suomen porukat ja siirryimme odottamaan jatkolentoa. Onneksi meillä oli aikaa haukata hieman evästä ennen viimeistä etappia, lentoa kohti Ivaloa. Saavuimme Ivaloon hieman myöhässä kovan vastatuulen ja jäätyneen kiitoradan vuoksi. Kentällä meitä oltiinkin jo vastassa ja uskon, että kaikista oli kiva palata kotiin. Toivottavasti meillä jokaisella oli antoisa ja hauska reissu — sellainen fiilis ainakin itselleni jäi.

Lopuksi tahdon kiittää erityisesti opintovapaalla olevaa fysiikan, matematiikan ja kemian lehtoriamme Janne Hannolaa, joka näki kovasti vaivaa reissun järjestämiseksi. Kiitokset myös lukiollemme sekä rehtorille että kaikille matkan järjestämisessä mukana olleille. Matkaamme tukemassa olivat myös OPH, Inergia ja Ivalon Rotaryklubi, kiitos heille mukana olosta.

-Mikko

Cern

 

Advertisements
Kategoria(t): Uncategorized. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s